Balmut hankittiin alun perin pojalleni, mutta muutti meille pojan tilanteen muuttuessa.
Balamut on yhä eristyksissä muista kissoista omassa huoneessaan.
Balamut on ollut hyvin sressaantunut meille muutosta. Alussa Balamut ei uskaltanut käydä edes pissalla ja rakko tyhjennettiin eläinlääkärissä ja tutkittiin ettei ole tukosta tai tulehdusta. Pissatesti oli puhdas ja myöskään tukosta ei löytynyt. Balamutin nokka vuosi myös alussa ja silmät punoittivat sisäpuolelta, joten otettiin myös flunssatestit (Rokotukset Balamutilla kyllä kunnossa, mutta nehän ei välttämättä estä sairastumista, vaan yleensä lievittää vain flunssan oireita) Testit olivat puhtaita ja muutenkin oireet ovat hävinneet eli johtuivat vain Balamutin sressaamisesta. Balamut ei myöskään syönyt tai juonut parina ekana päivänä meille tuleessaan juurikaan ja jouduin antamaan ruiskulla vettä. Muutenkin lymyili alussa lähinnä sängyn alla.
Tällä hetkellä, kun Balamut on ollut meillä viikon, tilanne on onnksi jo muttunut täysin. Nyt tuosta arasta, paastoavasta lymyilijästä on taas tullut oma itsensä eli pikku ahmatti, pissi ja kakkikone(todella... ja haju on aivan toista luokkaa kuin muilla meidän kissoilla) ja mahdoton kiehnäilijä, kehräilija ja juttelija.
Pojan luona ei ollut juuri kiipeilypaikkoja Balamutille, meillä taas niitä riittää, niin kiipeilypuita, kuin tavallista kalusteista kissoille muodostettuja reittejä ja paikkoja.Nyt Balmut on päässyt kiipeilyn makuun ja lempipaikka onkin nyt hyllynpäällä tai kiipeilypuussa.
Melkein tekisi nyt mieli avata ovi ja päästää tutustumaan jo muihin kissoihin. Varmempaa tietysti olisi odottaa sienitestin tulosta ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti