Paino on taas noussut jo puolisenkiloa(alkupaino oli taas noin 3,1kg) ja selkeä pömppämasu kasvanut. Nyt on jännät paikat, edellisellä kerrallahan paino ehti nousta noin 700g, kunnes lähti laskemaan.
Neiti on selkeästi rauhoittunut viimepäivinä ja lempipaikka löytyy vessan korikärrystä patterin vierestä. Masu alkaa selkeästi hieman olemaan tuon vilkkaan neidin tiellä vaikka ei ison iso olekaan. Siltikin neiti yhä hyppelee hurjempia hyppyjä kuin osa meidän muista kissoista koskaan ja heti on paikalla kun lelu otetaan esille.
Emäntä seuraa neidin tilaa jo niin tarkkaan, että neitikin jo moisesta välistä häiriintyy :D.
Nyt peukut pystyyn , että kaikki menee tällä kertaa hyvin....
Yanishalla alkaa vasta nyt näkymään tiinehtymisen merkkejä. Neidille on ilmestynyt pienen pieni pömppämasu ja tisu ovat kasvaneet ihan muutaman päivän sisällä.
Meillä olikin oikein kesto-orgiat vajaan kuukauden(joulukussa ja tammikuun ensimmäinen viikko), mikä johtunee noista saaduista hormonipiikityksistä. Normaalimman oloinen kiima alkoi vuodenvaihteen tienoilla ja loppui 7. 1, joten oma arvio olisi, että voisi ollakin noin 3-4 viikkoa tuosta tiinehtymisestä, mikä sopisi hyvin noihin merkkeihin myös.
Nyt sitten vain toivotaan, että kaikki menee tällä kertaa hyvin :).
Meillä olikin oikein kesto-orgiat vajaan kuukauden(joulukussa ja tammikuun ensimmäinen viikko), mikä johtunee noista saaduista hormonipiikityksistä. Normaalimman oloinen kiima alkoi vuodenvaihteen tienoilla ja loppui 7. 1, joten oma arvio olisi, että voisi ollakin noin 3-4 viikkoa tuosta tiinehtymisestä, mikä sopisi hyvin noihin merkkeihin myös.
Nyt sitten vain toivotaan, että kaikki menee tällä kertaa hyvin :).
Yanisha voi hyvin
Yanisha on toipunut hyvin eikä tarvitse enää lisää hormonipiikityksiä. Eihän neiti kyllä ollutkaan missään vaiheessa erityisen kipeän oloinen.
Nyt sitten vaan odotellaan uutta tiinehtymistä :).
Nyt sitten vaan odotellaan uutta tiinehtymistä :).
Huonoja uutisia
Ihmettelin, kun neidin painon lasku pysähtyi ja lähti laskuun, mutta en vielä tuossa vaiheessa sitä lääkäriin kuskannut, kun Yanisha oli kuitenkin pirteä oma itsensä eli ei ollu tmitään muita oireita tuossa vaiheessa.
Reilu viikko sitten kävin varailemassa ultrausajan ja tuo painon laskua myös ihmettelin tuolloin el:lle. Sanoi jo tuolloin, että voipi olla sitten valeraskaus tai mennyt kesken, mutta jos ei muita oireita, niin ultraan sitten varatulla ajalla.
Torstai-iltana myöhään Yanishalta tuli verinen klimaklöntti ja sen jälkeen hieman veristä vuotoa. Tässä vaiheessa olisi sitten ollut jo synnytyskin mahdollinen. Soittelin aamupäivällä taas eläinlääkäriin, että mitä tehdä ja neuvoivat seurailemaan vielä ja soittelemaan ennen kuin oli tuo jo varattu aika el:lle iltapäivällä, jos ei mitään dramaattista tuota ennen tapahtuisi.
Ultrassa ei löytynyt eläviä pentusia ja tarkistettiin vielä röntgenillä ettei ollut myöskään kuolleita pentuja masussa. Vuotoa Yanishalla oli yhä ja siis diagnoosina avoin kohtutulehdus. El. arveli eli luultavimmin Yanisha oli ollut tiineenä, mutta oli mennyt kesken ja pennut siis "imeytyneet". Nyt siis neiti kahden viikon antibioottikuurilla ja hormoniruiskella kohdun puhdistamiseksi.
Samalla reissulla meilä olikin melkein koko kissalauma myös mukana, Miska, Sami, Chakan ja Balamut kävivät perustarkastuksilla ja rokotuksilla samalla. Miskalle ja Samille täytyy tehdä lähiaikoina hammashoito ja ainakin Miskalta pitää ottaa veriarvoja(löytyi lievä sivuääni sydämestä, minkä syyksi lääkäri arveli kilpirauhasia). Balamut oli laihtunut viime käynnistä reippaasti. Vielä en tuosta ole huolissani, jos ei painon lasku jatku. Oli nimittäin hieman pullukka meille tullessa. Meillä saanut ehkä hieman laadukaampaa ruokaa, lisäksi tuo pelkkä ruoan kerjääminen ajankuluksi jäänyt, kun täällä on ruokaa aina tarjolla sekä myös enemmän seuraa ja virikkeitä tarjolla eli saanut myös liikuntaa varmasti enemmän.
Yanisha on kyllä ihme sissi. Neiti on ollut koko ajan ihan pirteä itsensä, kiipeilee ja hyppelee ihan kuin ei mitään olisi vikana. Meinasivat jopa ruveta "hommiin" Balamutin kanssa perjantai-iltana kun lääkäristä palailtiin ja jouduin erottamaan nuoren pariskunnan. El: kuitenkin tuohon totesi seuraavana päivänä kun käytiin hormonipiikillä, että ei haittaa vaikka vähän "touhuilisivatkin", että voi mennä vaan kiimaoireet nopeammin ohi ja Yanishalla nyt sellaiset lääkkeet ettei pitäisi siis vielä tiinehtymisen olla mahdollista.
Eli jos Yanishan tila ei tuosta huonone yllättäen, el oli sitä mieltä, että ei mitään estettä yrittää vielä uudelleen ja tämä pitääkin sitten tehdä heti seuraavasta kiimasta kuurien jälkeen.
Reilu viikko sitten kävin varailemassa ultrausajan ja tuo painon laskua myös ihmettelin tuolloin el:lle. Sanoi jo tuolloin, että voipi olla sitten valeraskaus tai mennyt kesken, mutta jos ei muita oireita, niin ultraan sitten varatulla ajalla.
Torstai-iltana myöhään Yanishalta tuli verinen klimaklöntti ja sen jälkeen hieman veristä vuotoa. Tässä vaiheessa olisi sitten ollut jo synnytyskin mahdollinen. Soittelin aamupäivällä taas eläinlääkäriin, että mitä tehdä ja neuvoivat seurailemaan vielä ja soittelemaan ennen kuin oli tuo jo varattu aika el:lle iltapäivällä, jos ei mitään dramaattista tuota ennen tapahtuisi.
Ultrassa ei löytynyt eläviä pentusia ja tarkistettiin vielä röntgenillä ettei ollut myöskään kuolleita pentuja masussa. Vuotoa Yanishalla oli yhä ja siis diagnoosina avoin kohtutulehdus. El. arveli eli luultavimmin Yanisha oli ollut tiineenä, mutta oli mennyt kesken ja pennut siis "imeytyneet". Nyt siis neiti kahden viikon antibioottikuurilla ja hormoniruiskella kohdun puhdistamiseksi.
Samalla reissulla meilä olikin melkein koko kissalauma myös mukana, Miska, Sami, Chakan ja Balamut kävivät perustarkastuksilla ja rokotuksilla samalla. Miskalle ja Samille täytyy tehdä lähiaikoina hammashoito ja ainakin Miskalta pitää ottaa veriarvoja(löytyi lievä sivuääni sydämestä, minkä syyksi lääkäri arveli kilpirauhasia). Balamut oli laihtunut viime käynnistä reippaasti. Vielä en tuosta ole huolissani, jos ei painon lasku jatku. Oli nimittäin hieman pullukka meille tullessa. Meillä saanut ehkä hieman laadukaampaa ruokaa, lisäksi tuo pelkkä ruoan kerjääminen ajankuluksi jäänyt, kun täällä on ruokaa aina tarjolla sekä myös enemmän seuraa ja virikkeitä tarjolla eli saanut myös liikuntaa varmasti enemmän.
Yanisha on kyllä ihme sissi. Neiti on ollut koko ajan ihan pirteä itsensä, kiipeilee ja hyppelee ihan kuin ei mitään olisi vikana. Meinasivat jopa ruveta "hommiin" Balamutin kanssa perjantai-iltana kun lääkäristä palailtiin ja jouduin erottamaan nuoren pariskunnan. El: kuitenkin tuohon totesi seuraavana päivänä kun käytiin hormonipiikillä, että ei haittaa vaikka vähän "touhuilisivatkin", että voi mennä vaan kiimaoireet nopeammin ohi ja Yanishalla nyt sellaiset lääkkeet ettei pitäisi siis vielä tiinehtymisen olla mahdollista.
Eli jos Yanishan tila ei tuosta huonone yllättäen, el oli sitä mieltä, että ei mitään estettä yrittää vielä uudelleen ja tämä pitääkin sitten tehdä heti seuraavasta kiimasta kuurien jälkeen.
Usko kasvaa että pentuja tulossa :)
Yanishan paino on noussut puolisen kiloa (alkupaino 3,09kg) ja hieman yli kuukaudessa arviolta mennään.
Kai sitä uskaltaa jo alkaa uskomaan että pentuja tulossa, tosin tuskin kovin montaa, sen verran pieneltä tuo masu vieläkin tuntuu.Ultraa yritän vielä lykätä, vaikka kuinka jänskättää.
Parasta alkaa valmistautumaan todenteolla, vaikka aina kai on yhäkin se valeraskauden riski.
Kai sitä uskaltaa jo alkaa uskomaan että pentuja tulossa, tosin tuskin kovin montaa, sen verran pieneltä tuo masu vieläkin tuntuu.Ultraa yritän vielä lykätä, vaikka kuinka jänskättää.
Parasta alkaa valmistautumaan todenteolla, vaikka aina kai on yhäkin se valeraskauden riski.
Taidetaan olla :)
Nyt Yanishalla alkoivat nisät selkeästi punottamaan ja isonemaan kun kiiman alkamisesta reilut kolme viikkoa. Ruoka maistuu neidille (vai pitäisikö sanoa pikku rouvalle) selkeästi enemmän. Masusta ei vielä niin hirveästi näy vielä, vaikka pieni kumpu siellä on. Muutenkin neiti viihtyy enemmän sylissä eikä tykkää niin riehua ja riekkua kuin ennen.
Ollako vai eikö olla?
Yanishalla ei ole vieläkään selkeitä merkkejä siitä, että olisi tiineenä. Siltikin olen yhä toiveikas, koska jonkin verran erilailla tuo neiti on käyttäytynyt viime aikoina. Ruoka on tuntunut alkavan maistumaan paremmin, on nuo tisutkin ehkä ihan hiukkasen näkyvämmät, muttei niin selkeästi, että voisi todella sanoa mitään varmaa eikä kyllä punotakaan. Tytsy ei ole halunnut riuhua poikien kanssa entiseen tapaan ja tykännyt entistä enemmän sylissä silittelystä ja rapsuttelusta.
Ei siis auta kuin vielä odotella ja jännitellä, vielä kun on se valetiineydenkin mahdollisuus, mikä selittäisi nuo lievät merkit.
Ei siis auta kuin vielä odotella ja jännitellä, vielä kun on se valetiineydenkin mahdollisuus, mikä selittäisi nuo lievät merkit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)