Muutamia kuvia taas

Pennut voivat hyvin ja ovat kasvaneet tosi hurjaa vauhtia sen jälkeen, kun alkoi kunnon ruoka maittamaan. Pettymyksekseni pennuille ei ole maistunut possun sydän,mitä olen yrittänyt ensilihana tarjota, ei auta muuta kuin jatkaa tyrkyttämistä. Maitobaaria ei siltikään ole unohdettu, tosin mamma yrittää baaria tarjota melkein useammin, kuin pennut enää malttavat baarissa viihtyä.

Tälläinen kasa löytyi yksi päivä keksken siivouksen tynnyrin päältä


Tässä lepohetki rivissä



Tänään päästin pennut ensimmäistä kertaa tutkimaan maailmaa makkarin ulkopuolelle. Balamut on oikein esimerkillinen isä, joka vahti pentuja vielä tarkemmin kuin mamma.Tässä kuvia pentujen  tutkimusretketä isän ja äidin vahtiessa yhdessä.




Muutama kuva

Tässä muutama kuva pentusista nyt 5 viikkoisina. Tahtovat vaan olla melkoisen vaikeita kuvattavia, kuvia joista kohteesta näkyy enää korva tai vastaavaa on sitäkin enemmän....


Tästä näkee hyvin, kuinka ovat kasvaneet. Maitobaari on siis yhä ahkerassa käytössä


 Tästä kuvasta en ole enää varma kuka pennuista kuvassa, sen verran on samannäköisiä....


Tässä on varmuudella Rääpäle poju, ainoa joka ei pelännyt noita palloja, mitkä tein pennuille huovuttamalla

Tässä taisi olla Riepu the Sählä, mutta takuu varma en ole, joka tapauksessa jompi kumpi tytöistä.



Edistystä taas...

Tänään vihdoin syötiin jo ihan  itsekin  ruokakupilta eikä vain emännän syöttämänä. Ensimmäinen kakka bongattu myös ja oli vieläpä osunut ihan oikeaan paikkaan eli pentusten pikku hiekkalootaan :).

Isoin pennuista eli Rontti on yhä vähiten kiinnostunut muusta ruoasta kuin tisusta ja maistelee jo sekin, tosin jaksaa myös roikkua maitobaarissa kauiten kun muut jo innostuvat leikkimään. Maitobaari on siis yhä tiheässä käytössä myös mutta nyt kun vihdoin kiinnostuvat oikeasta muonastakin, niin ei tarvitse emännänkään niin paljoa stressata tuota tarkkojen punnitusten vaikeutta ja maitobaariruokinnan riittävyyttä.

Rääpäle näyttää olevan ihan mamman poika, mutta kaukana reppanasta. Mammasta käy niin emo kuin varamamma emäntä :D. Ihan sama rieuhunta kuin siskoillaankin, mutta mieluisampia hyökkimis ja painimiskohteita ovat mm. emon häntä, emännän jalat ja kädet ja melkein mikä vaan ympärillä....

Pentuset sen kun kasvaa ja ulkomaailmakin jo kiinnostaa

Pennut ovat siis tuon aamun jälkeen laajentaneet maailmaansa. Uskomattominta on ollut, että kun herätyskello soi ja vaikka ei itse vielä olisi edes silmiään avannut, niin pennut kiipeävät sänkyyn :). Eli paras olla varovainen käänteissään kellon pirahtaessa.

Aloin jo melkein huolestumaan, kun pentuja ei ole ruoka kiinnostanut pätkääkään ennen tätä päivää, vaikka olen ruiskulla A/D syöttänyt viikon päivittäin ja kun pari viimeistä päivää tarkkojen painojen saaminen on välistä mahdotonta, kun pennut eivät vaan pysy paikallaan... Tätä ennen kyllä painot ovat nousseet tasaisesti ja jopa roimasti tuon A/D syöttämisen seurauksena, joten onpa tuota maitoakin tuntunut piisaavan. Tänään kuitenkin Rääpäle ja Riepu innostuivat nuolemaan ruokaa jo muutenkin ja suorastaan odottivat ruiskua suuhun, siitä kun sai pöperöä nopeammin, Rontti taasen ei yhäkään innostunut.

Emo jo tyytyy pääosin vahtimaan pentusten tutkimusretkiä, mutta kun meno äityy liian hurjaksi(kaikki vipeltää eri suuntiin, niin ettei pysy perässä), niin pistää välistä pennuille jöötä ja kantaa pesään vastusteluista huolimatta.

Iloinen yllätys aamulla

Pennut päättivät ilahduttaa aamulla ja kiipesivät ensimmäistä kertaa pentulaatikon ulkopuolelle ja voisi kai sanoa, että sosiaalisia ja sosiaalistettuja pentusia on kasvamassa, tulivat meinaan minun luo eivätkä emon  perässä :).

Myöhemmin tänään ovat nyt toistaneet tuon usemapaan kertaan eli tuntuvat pysyttelevän muuten pesässä, mutta kun minä ilmestyn paikalle niin pentuset haluaa turvallisesti tutkimaan ulkomaailmaa tai syliin ja emokin tuntuu luottavan jo minun apuihin pentujen valvonnassa.

Ruoka vaan ei pentuja yhäkään kiinosta, vaikka nyt olen yrittänyt säännöllisseti maistattaa tuota Hill´sin A/D ruiskulla tai pikkulusikalla suuhun. Hiekka ikävä maistuisi sitäkin paremmin, eikä emokaan vielä näytä yrittävän opettaa hiekkiskäyttöä, joten kai tuo paras pitää vielä syrjässä.

Pentuset 4 viikkoa

Pentuset täyttivät tänään jo neljä viikkoa ja vipellys senkun kiihtyy.  rivissä kurkkimassa yleensä kun tuonne menee.


Siltikään eivät vielä omatoimisesti ole pentulaatikosta lähteneet, vaikka reunallakin kiipeillään jo ahkeraan



Yhäkään ei ruoka pentusia kiinnosta. Nyt olen jo yrittänyt hieman maistattaa Hill'sin A/D ruiskulla suuhun ja sen kyllä maiskuttavat menemään, mutta sama muona lautaselta ei kiinnosta pätkääkään. Hiekka maistuisi sitäkin paremmin, siksi siis tuossa laatikon ulkopuolella sitä odottelemassa, että kohta keksisivät oikeankin käyttötarkoituksen.

Tuo tynnyri on osoittaunut ihan hyväksi pentulaatikkoon, ovat jo keksineet kiivetä ulkopuolelta tuonne ylemmälle tasolle ja sisäpuolelta alas. Pennut ovat jo oivaltaneet hyvin raapimatynnyrin tärkeimmän tarkoituksen eli kynsiä teroitellaan jo.