Suunnitellut vanhemmat

Yanisha

Pentueen suunniteltu emo on Yanisha(Yanisha Chailai Ying) . Yanisha on nyt 3 vuotias "neiti tänttähäärä". Yanisha tuli minulle minulle pentuna veljensä Chakanin kanssa samasta pentueesta.

Yanisha on oikea pikku diiva ja draama queen

 Alla Yanisha vuoden ikäisenä.

Yanisha on todellinen pikku akrobaatti, joka kiipelee mihin vaan ja tykkää säikäytellä vieraita hyppäämällä/kiipeämällä olkapäälle yllättäen.

Tässä yksi esimerkki neitin kiipeilystä (kaverin luona) eli bongaa kuvasta Yanisha....

Yanisha on uteliasta utelian ja rakastaa kaikkea uutta. Neiti rakastaa reissata olkapäällä, jopa kaupungilla viihtyy paremmin olkapäällä kuin kassissa.

Kotona Yanisha seuraa minua kaikkialle ja haluaa tietää kaiken mitä tapahtuu.

Yanisha on ollut täysin terve koko ikänsä muutamaa pientä neidin vilkkaudesta ja kiipeilyintoudesta johtuvaa haaveria lukuunottamatta. samoin hänen veljensä Chakan samasta pentueesta on ollut täysin terve. Minulla on myös Yanishan ja Chakanin velipuoli (sama isä, eri äiti), joka myöskin on ollut muuten täysin terve pentuiässä puhjennutta allergiaa lukuunottamatta, joka loppujen lopuksi paljastui allergiaksi sitrushedelmäuuttelle eli eliminaatiodieettien jälkeen pystynyt syömään kaikkia muita ruokia eikä allergiaoireita ole enää ollut. Sitrushedelmien nyt ei voi todellakaan sanoa kuuluvan kissojen luontaiseen ravintoon.

Tässä Yanisha noin 2 vuoden iässä toisen haaverin jälkeen eli neitille meinasi tulla verikorva vessakiipeilyiden seurauksena, kun oli onnistunut pudottelemaan  isoja shampoo- ja hoitoainepulloja. Selvittiin tuolloinkin kuitenkin ilman pysyviä "vaurioita" ja el-käyntejä.

Balamut

Balamut on pentueen suunniteltu isä,  lokakuussa 2012 vuoden täyttävä siperiankissan sininaamiopentu(Neva masquarade), joka ei ikävä kyllä ole rekisteröity. Balmut hankittiin alun perin pojalleni, mutta muutti meille pojan tilanteen muuttuessa. Balmut pysyy silti poikani kissana ja aika näyttää, muuttaako joskus poikani luo takaisin.

Balamut oli aluksi hyvin sressaantunut meille muutosta. Alussa Balamut ei uskaltanut käydä edes pissalla ja rakko tyhjennettiin eläinlääkärissä ja tutkittiin ettei ole tukosta tai tulehdusta. Pissatesti oli puhdas ja myöskään tukosta ei löytynyt. Balamutin nokka vuosi myös alussa ja silmät punoittivat sisäpuolelta, joten otettiin myös flunssatestit (Rokotukset Balamutilla kyllä oli kunnossa, mutta nehän ei välttämättä estä sairastumista, vaan yleensä lievittävät vain oireita). Testit olivat puhtaita ja muutenkin oireet ovat hävinneet eli johtuivat vain Balamutin sressaamisesta. Balamut  ei myöskään syönyt tai juonut parina ekana päivänä meille tuleessaan  juurikaan ja jouduin antamaan ruiskulla vettä. Muutenkin lymyili alussa lähinnä sängyn alla.

Tällä hetkellä tilanne on onneksi  muuttunut täysin. Nyt tuosta arasta, paastoavasta lymyilijästä on taas tullut oma itsensä eli pikku ahmatti, pissi ja kakkikone (haju ja jätöksin määrä on aivan toista luokkaa kuin muilla meidän kissoilla)  ja mahdoton kiehnäilijä, kehräilija ja todella kova juttelija.

Pojan luona ei ollut juuri kiipeilypaikkoja Balamutille, meillä taas niitä riittää, niin kiipeilypuita, kuin tavallista kalusteista kissoille muodostettuja reittejä ja paikkoja. Balmut on siis täällä päässyt myös kiipeilyn makuun ja lempipaikkoihin lukeutuu kiipeilypuu makuuhuoneessa.

Muu lauma ei yhäkään ole oikein hyväksynyt Balamutia. Tosin Miskaa ja Kofia lukuunottamatta elävät rinnan ihan sovussa ja loikoilevatkin lähekkäin. Balamut tuntuu olevan hieman masentunut kun ei saa kavereita. Tosin jaksaa aina vaan yrittää tehdä tuttavuutta aina sopivan hetken koittaessa.

Miska, joka on lauman vanhin ja pomo, murisee ja sähisee Balmutille heti kun joutuvat liian lähekkäin, mutta muuten Miskalle Balamut tuntuu olevan kuin ilmaa.

Kofi taasen kokee selkeästi Balmutin kilpailijanaan ja yrittää välistä hyökkiä Balamutin kimppuun. Balamut ei moisesta ole juuri moksiskaan, yrittää olla diplomaatti ja väistää kun huomaa hyökkäämisaikeet, puolustautuu jos Kofi oikeasti pääsee hyökkäämään ja yrittää silti sopivien hetkien tullen tehdä tuttavuttakin Kofin kanssa. Balamutilla on etunaan roimasti enemmän kokoa, joten yleensä tilanne päättyy siten, että Kofi tekee yllätyshyökkäyksen ja juoksee sen jälkeen piiloon kiireen vilkkaa. Kofi on selkeästi tilanteesta stressaantunut ja alkanut myöskin merkkailemaan. Balmumut ei yhäkään merkkaile eikä pelkää Kofia.